Loppu

Kyllä se arki iskee vain takaisin tähän meininkiin niiiiiin kovaa, että reissustakin tuntuu olevan aikaa joku valovuosi... Valokuvat ja muut säästetyt kuitit ja lippulappuset lepäilevät edelleen kovalevyllä ja muovipussissa. Jostain syystä niihin tarttuminen on tuottanut kauheaa tuskaa. Ehkä tässä pitää pitää kunnon suruaika, ettei kuvien ja muiden juttujen katselu masenna ihan täysin.

Arki sujuu meillä varsin tavanomaisesti ja mukavasti. Rusketukset ovat hävinneet, vaatteet ovat päässeet käyttöön ja taulut seinille. Ehkä nyt on aika päästää kunnolla irti tästä blogistakin. Kiitos kaikille, jotka jaksoivat seurailla meidän menoa maailmalla. Ehkäpä toimimme joillekin inspiraationa matkalle lähtemiseen.  Neljän kuukauden aikana ehti kokea kaikenlaista ja päästä kunnolla irti arjesta. Jos pitkä aika pois kotoa pelottaa, voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että palatessa tuntui ajan pysähtyneen täällä Suomessa.

Voi olla, että kirjoittaminen jatkuu joskus jollakin muulla blogialustalla, mutta eiköhän nyt ole aika laittaa tämä matkablogi pakettiin.

<3
Ulu

KOTI

Oma koti kullan kallis,
vaikka olisikin kaaoksessa.

Kotona on ehtinyt jo vierähtää useampi päivä. Meillä piti olla netti täällä melkein heti käytössä, mutta se tulikin vasta eilen... Olisin kyllä halunnut kirjoitella jo aiemmin!

Aika Lontoossa meni hyvin väsynein silmin. Oltiin perillä perjantaiaamuna ja vaikka takana oli monta hereilläolotuntia emmekä saaneet oikein koneessa unta (kummallista mulle, sillä nukahdan usein ennen nousua), päätettiin yrittää pysyä hereillä iltaan, että päästäisiin nopsasti oikeaan unirytmiin. Lontoo näytti kyllä kauniin puolensa, sillä sää oli saapuessamme kovin aurinkoinen ja New Yorkin jälkeen lämmin. Vasta illalla alkoi hieman satelemaan. Kiertelimme Lontoossa vähän siellä täällä ja tehtiin vielä muutamat ostokset. Kun vihdoin alettiin nukkumaan, oli uni melko sikeää.

Lauantaina vielä vähän pyörittiin kaupungilla, kunnes lähdimme iltapäivällä kohti lentokenttää. Siinä vaiheessa kyllä vähän jännitti kotiinpaluu, mutta pääasiassa hyvällä tavalla. Kun pääsimme ennen keskiyötä Suomen kamaralle, odotti meitä siellä kylmä ja luminen ilma. Oltiin ilmeisesti tuotu pakkaset ja lumi mukanamme sieltä New Yorkista. Kentällä meitä oltiin hakemassa ja autossa oli kunnon Welcome-pack (lohiruisleipiä, maitoa, salmaria ja fazerin sinistä).

Kotiin oli hauska saapua, sillä monet huonekalut olivat siirretty omille paikoilleen. Emme joutuneetkaan kaivamaan sänkyä tavarakasan alta. Kotona oli myös remontoitu ja se näytti kivalta. Erityisen ihana oli tiskikone, jonka olimme joululahjaksi saaneet!!

Arki on alkanut yllättävän kivuttomasti ja aikalailla hymyssä suin olen noita Tampereen katuja tallaillut. Osasin myös edelleen ajaa autoa, mikä olikin positiivinen yllätys. Vaikka nyt ollaankin vasta vähän aikaa kotona oltu, niin musta tuntuu, että sain kyllä aivan uudenlaista virtaa tätä arkea kohtaan. Ei se ehkä niin paha olekaan. Neljä kuukautta maailmalla teki kyllä tehtävänsä, ihan kuin olisi tullut rennompi olo sisälle päin. Syksystä jäi käteen ihan mielettömiä muistoja, jotka kantaa varmasti vielä pitkään!

Ennen kuin tämä blogi menee pakettiin, luvassa ainakin pieni reissukooste! :)

Ihanaa loppuviikkoa!

The Big Apple

Vuoden ekan päivän jälkeen vietimme New Yorkissa vielä vähän yli viikon. Aika kului nopeasti, kun kokoajan oli jotakin tekemistä. New Yorkin sää yllätti meidät kyllä täysin, sillä välillä oli ihan mielettömän kylmä. Meidän keittiön hana esimerkiksi lakkasi aina välillä toimimasta, koska putket jäätyivät. Oli ihan hassua, että New Yorkissa oli paljon kylmempi kuin Suomessa.

New Yorkin vierailumme aikana ehdimme kokea kyllä paljon. Parissa viikossa ehti mainiosti kiertää sekä kaikki hienot nähtävyydet sekä kävellä kaupungin katuja rauhassa ihmetellen miljoonakaupungin menoa. Vuoden toisena päivänä kävelimme Brooklyn Bridgeä pitkin Manhattanille, jossa puolestaan kävelimme ympäri Chinatownia, Little Italya sekä Greenwich Villagea. Samana päivänä söimme kuppikakkuja kahdessa eri paikassa! Liikuimme paljon pihalla vähän liian kevyissä vaatteissa, joten vähän vilustuttiin...

Seuraavalle päivälle oli luvattu vielä edellistäkin päivää hyytävämpää säätä, joten päätimme pitää kunnon sisätilamuseopäivän. Näiden päivien välillä tuli myös kunnolla lunta, jonka tähden esimerkiksi julkiset koulut olivat kiinni. Tiet olivat täynnä lunta, eikä aura kulkenut ihan niin hienosti kuin Suomessa. Aika moni muukin oli sään takia tainnut pysyä sisätiloissa, joten jono luonnontieteelliseen museoon oli aika kamalan pitkä. Onneksi isoon tilaan upposi paljon väkeä, joten pääsimme ihan hyvin liikkumaan ja nauttimaan museosta. Myöhemmin menimme vielä MoMaan, eli modernin taiteen museoon, jonka jono oli vielä paljon pitempi, sillä kyseessä oli ilmainen ilta. Tässä museossa näimme muunmuassa Andy Warholin purkkiteoksen, jollainen meidän keittiötäkin Suomessa koristaa. 

Ihana origamikuusi, pitkää ehkä alottaa jo ens vuoden
koristeiden väsäily...

Pakkaspäivät eivät jääneet näihin päiviin, vaan hyytävä sää jatkui vielä lauantainakin. Päätimme kuitenkin uhmata säätä. Puimme kunnolla päälle ja menimme kaupan kautta tutustumaan Central Parkiin, joka oli aivan upea lumipeitteessään. Aurinko paistoi, lampien vesi oli jäässä ja valkoinen lumi tuntui ihanan piristävältä. Söimme ensin puistonpenkillä lämpimät keitot ja lähdimme sitten pienelle kävelylenkille. Näimme paljon lenkkeilijöitä, mäenlaskijoita, luistelijoita ja saipa yksi mies poliisilta sakot jäällä kävelyn johdosta.

Ainoastaan yhtenä päivänä pysyimme koko päivän Brooklynin puolella. Päätimme mennä katsomaan Brooklyn Downtownin shoppailutarjontaa, joka yllättikin meidät hyvin positiivisesti. Löysimme Brooklynin versiot monista Manhattanilta tutuista kaupoista. Nämä kaupat olivat vähemmän ruuhkaisia ja monia aletuotteita oli vielä paljon jäljellä. Tarttuipa mukaan ekstramatkalaukkukin... Olimme onnellisia, että vierailimme Central Parkissa juuri lauantain kauniina pakkaspäivänä, sillä tänä Brooklyn-sunnuntaina satoikin jo vettä ja lämpötila kohosi reilusti plussan puolelle.

Viimeisenä maanantainamme palasimme totuttuun rytmiin, eli lähdimme aamulla kohti Manhattania. Tällä kertaa vuorossa olivat parempi tutustuminen upeaan kirjastoon, jossa vierähtikin tovi. Loppupäivä taisikin kulua eri kaupoissa pyörien ja iltahämärällä eksyimme myös Times Squarelle. Lämpötila oli taas lähtenyt laskuun ja tiistaina olikin jo taas kaksinumeroiset miinusluvut mittarissa. Yritimme taas pukea mahdollisimman paljon päällemme, sillä olimme suunnitelleet menevämme WTC:lle. Näimme sekä uuden korkean tornin sekä muistomerkeiksi muutetut kaksoistornien kohdat. Juuri etelä- ja pohjoistornien kohdille oli tehty karun kauniit neliönmalliset virtaavat lähteet. Veti kyllä hiljaiseksi seistä paikalla, joka oli ollut katastrofin keskipisteessä vuonna 2001. 

Koska oli meillä oli taas kamalan kylmä, päätimme jättää Harlemiin tutustumisen viimeisen kokonaisen päivämme ohjelmaksi. Keskiviikkona kävimme ensin kääntymässä Wall Streetillä (jolla nyt ei kovinkaan paljon ollut nähtävää) ja sitten hyppäsimme metroon kohti pohjoista. Kävelimme Harlemin kaupunginosassa jonkin aikaa. Harlem muistutti hieman Bedford-Stuyvesantia(aluetta, jolla me asutaan), mutta jotenkin oli siellä isomman kaupungin meininki. Söimme Manna's-ravintolassa herkullista Soul foodia, ja ateria osoittautui yhdeksi USA:n herkullisimmista.Valitsimme tiskistä itse omat herkkumme ja maksoimme niistä sitten painon mukaan. Lautasiltamme (tai oikeastaan take-away-bokseista) löytyi kanansiipiä, ribsejä, mac&cheesia sekä monia muita herkkuja. 

Keskiviikkoiltana olikin aika pakata tavarat kasaan ja testailla laukkujen painoja. Jotkut vetoketjut tekivät vähän tiukkaa, mutta saimme kaikki loppujenlopuksi kasseihin. Emme harmiksemme saaneet pitää asuntoa torstaina puoltapäivää pidempään, joten jouduimme lähtemään kentälle aivan liian aikaisin. Meillä ei kuitenkaan ollut paikkaa laukuille, joten hengailimme kentällä (taas) aivan liian kauan. Onneksi pääsimme lähtöselvitykseen pian emmekä joutuneet edes maksamaan mitään ylimääräisestä matkalaukusta. Turvatarkastusten toisella puolen söimme kanansiivet, katsoimme vähän Arrested Developmentiä koneelta ja pian olikin meidän aika nousta Virgin Atlanticin koneeseen.

Näistä teksteistä tulee vähän sellainen kuva, että hyppäsimme vain nähtävyydestä toiselle, mutta tosiasiassa meillä oli aika paljon aikaa myös ympäriinsä kävelyyn sekä shoppailuun(saatiin me se uusi matkalaukku ihan täyteenkin). Nyt kirjoittelen Lontoosta. Mullekaan ei tullut ihme kyllä uni silmään lentokoneessa, joten täällä ollaan koko päivä sinnitelty väsynein mielin. Kohta kello tulee kahdeksan ja saamme mennä nukkumaan (jeejee). Toivottavasti nämä väsyneet aivot ovat toimineet edes sen verran, että tekstistä saa jotakin selkoa.

Vähiin käy, huomenna Helsingissa ja sunnuntaina kotona!