Kyllä se arki iskee vain takaisin tähän meininkiin niiiiiin kovaa, että reissustakin tuntuu olevan aikaa joku valovuosi... Valokuvat ja muut säästetyt kuitit ja lippulappuset lepäilevät edelleen kovalevyllä ja muovipussissa. Jostain syystä niihin tarttuminen on tuottanut kauheaa tuskaa. Ehkä tässä pitää pitää kunnon suruaika, ettei kuvien ja muiden juttujen katselu masenna ihan täysin.
Arki sujuu meillä varsin tavanomaisesti ja mukavasti. Rusketukset ovat hävinneet, vaatteet ovat päässeet käyttöön ja taulut seinille. Ehkä nyt on aika päästää kunnolla irti tästä blogistakin. Kiitos kaikille, jotka jaksoivat seurailla meidän menoa maailmalla. Ehkäpä toimimme joillekin inspiraationa matkalle lähtemiseen. Neljän kuukauden aikana ehti kokea kaikenlaista ja päästä kunnolla irti arjesta. Jos pitkä aika pois kotoa pelottaa, voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että palatessa tuntui ajan pysähtyneen täällä Suomessa.
Voi olla, että kirjoittaminen jatkuu joskus jollakin muulla blogialustalla, mutta eiköhän nyt ole aika laittaa tämä matkablogi pakettiin.
<3
Ulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti