Otsikon biisi on soinut vähän turhankin paljon viime aikoina päässä, varsinkin kun tajusin sen olevan harvinaisen ajankohtainen. Keltaisia päiviä on onneksi jo toukokuulle paljon osunut, mutta liki aina aurinkoisina päivinä meitsi on ollut töissä tai sitten päivälle on sattunut muuta ohjelmaa. Tänään ja eilenkin tarkoituksenani oli nauttia auringosta, mutta eiköhän juuri keskiviikolle ja torstaille sattunutkin vähän kurjemmat säät. Eemeli on noin tuhat kertaa toitottanut, että mun pitäis jotain väriä saada ennen syksyä. Muuten kärvähdän tapani mukaan heti ensimmäisten auringonsäteiden osuessa olkapäihin Aasiassa. Noh, toivotaan kesältä paljon auringon valon täyttämiä päiviä ja aamuvuoroja, joiden jälkeen voi ottaa nokoset parvekkeen pehmeällä sohvalla (tai sitten ravaan koko syyskuun alun solariumin säteiden alla).
Toukokuu muutenkin on ollut ihan mukavaa aikaa. Viimeinen tentti tuli naputeltua viime viikolla ja sen jälkeen tuli pieni helpotuksen tunne. Koko loppuvuonna ei periaatteessa tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, ettei lue vapaa-ajalla, vaan silloin, kun ei ole töissä, niin on ihan oikeutettua vaan makoilla joko sitten auringossa tai peiton alla (kuten tälläkin hetkellä). Toukokuun aikana olen lukenut, katsonut hävyttömän paljon Ilman johtolankaa-ohjelmaa vältelläkseni lukemista, käynyt töissä, ajellut vähän ihanalla Leena-autollani ja ollut kunnolla kipeänä pitkästä aikaa. Toukokuussa me myös vietetään meidän vuosipäivää. Tänä vuonna yhdessäolovuosia tuli täyteen kolme.
- Gastropub Tuulensuu 1.5.
- Without a Trace with Omar
- häissä
- kuume
Tällästä tällä kertaa, kohta vähän enemmän matkaan liittyvää asiaa! Pysykää kuulolla :)
Ulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti